Sädehoito

Lääkärin vastaanoton jälkeen potilaalle tehdään suunnittelukuvaus. Kuvaus tehdään tietokonekerroskuvauslaitteella (TT). Kuvauksessa potilas asettuu selälleen hoitotelineeseen, jonka tarkoituksena on pitää hoitoasento samana koko hoitojakson ajan. Joissakin tapauksissa voi kyseeseen tulla sädehoito sisäänhengityspidätyksessä (DIBH). Tähän hoitotekniikkaan potilas saa erillisen ohjauksen hoitajilta.

Kuvauksen yhteydessä iholle laitetaan pienet tatuointipisteet tai tussimerkinnät, joiden avulla hoitajat jatkossa kohdistavat hoidon paikalleen. Kuvauksen jälkeen lääkäri, fyysikko ja annossuunnittelija suunnittelevat sädehoidon yksityiskohdat.

Sädehoito toteutetaan lineaarikiihdyttimellä. Sädehoitolaite sijaitsee paksuseinäisessä huoneessa, jottei säteilyä tule ulkopuolelle. Hoidon päivittäisessä asettelussa käytetään hyväksi ihomerkkejä, hoitokonekuvausta, pintatunnistejärjestelmää sekä anatomisia rakenteita. Hoitotapahtuman aikana potilas on yksin huoneessa, mutta hoitajilla on näkö-, kuulo- ja puheyhteys hoitohuoneeseen.

Sädehoitojakson pituus vaihtelee 1-5 viikkoon (5 – 25 hoitokertaa), tavallisimmin 3 viikkoa(15 hoitokertaa). Lopullinen hoidon kesto selviää suunnitelman teon yhteydessä. Sädehoitokertaan on varattu aikaa 15-30 minuuttia, josta sädetys kestää kerrallaan pari minuuttia. Sädehoito on kivutonta eikä säteilyä tunne, mutta koneen säätäminen aiheuttaa jonkin verran ääntä. Sädehoidon jälkeen potilas ei säteile ympäristöön, joten oleskelua muiden ihmisten läheisyydessä ei tarvitse välttää.

Sädehoitoa ei saa antaa raskauden aikana, joten ehkäisystä on huolehdittava sädehoitojakson aikana. Raskaustesti tehdään kaikille fertiili-ikäisille naisille ennen sädehoidon aloitusta.

Lääkäri kertoo sädehoidon aiheuttamista haittavaikutuksista vastaanoton yhteydessä. Sädehoidon haittavaikutusten ilmaantumiseen ja vaikeusasteeseen vaikuttavat sädehoidon kerta- ja kokonaisannos, hoitokohteen ja läheisten terveiden kudosten laatu ja laajuus, hoitotekniikka sekä potilaan yleistila, ikä, muut sairaudet, oireet ja hoidot. Kehittyneillä sädehoitotekniikoilla ja annossuunnittelulla voidaan hoitokohteeseen saada korkea sädeannos samalla minimoiden ympäröivien terveiden kudosten annosta ja vaikuttaa näin etenkin myöhäishaittojen riskiin.

Sädehoidon varhaiset haittavaikutukset ilmaantuvat hoitojakson aikana tai pian sen jälkeen. Haitat kohdistuvat säteilyä saaneelle alueelle ja ne paranevat pääosin 2–3 kuukaudessa. Mahdollisesti tulevia haittavaikutuksia:

• Lievä väsymys
• Veriarvojen muutokset, joita tarvittaessa kontrolloidaan
• Ihon ärsytys: kiristys, punoitus, kutina, kuumotus, pahimmillaan ihon rikkoutuminen paikallisesti. Iho-oireet ovat yksilöllisiä ja saattavat voimistua hoitojakson loppupuolella ja muutaman viikon sädehoitojakson päättymisestä. Pahimmillaan reaktio voi muistuttaa palovammaa, jolloin ihon rikkoutuminen voi altistaa myös infektiolle. Näin voimakas ihoreaktio ei kuitenkaan ole tavallista
• Jos iho on kutiava, rakkuloilla, rikki tai sinulle tulee kuumetta (infektion mahdollisuus), asiasta on kerrottava hoitohenkilökunnalle.
• Harvinaisempia: pahoinvointi, ruokahaluttomuus, nielemisvaiva, yskänärsytys

Sädehoidon myöhäisiin haittavaikutuksiin kuuluu viivästynyt keuhkon sädereaktio, jonka oireita ovat yskä, hengenahdistus ja kuume. Keuhkon sädereaktio voi ilmetä 1-6 kk kuluttua sädehoidosta. Rintakehän kaarevuuden ja imusolmukkeiden sijainnin vuoksi hoitoalueeseen tulee aina keuhkokudosta, jonka määrä on yksilöllistä. Jos potilaalle tulee keuhkojen sädereaktion kaltaisia oireita, on otettava heti yhteyttä lääkäriin (terveyskeskus tai sairaala, johon kontrollit on sovittu). Oireita voidaan lievittää ja paranemista nopeuttaa kortisonihoidolla. Vaikeiden pitkäaikaishaittojen riski rintasyövän sädehoidon jälkeen on pieni.

Ihon hoitaminen on tärkeää, jotta sädehoitojakso saadaan annettua suunnitellusti. Ihohaittoja ei voida kokonaan estää, mutta oireita voidaan hoitaa. Hoitajat antavat jakson aikana ohjeita ihon hoitamisesta.

Hoitojakson aikana ja muutaman viikon ajan hoitojakson jälkeen

• Hoitoalueen rasvaus päivittäin, mutta ei 4-6h ennen sädehoitoa.
  • aluksi kosteuttava perusvoide (esim. Humektan, Ceridal Lipolotion, Aqualan L).
  • ärtyneelle iholle rauhoittava, suojaava ja ravitseva voide (esim. Bepanthen emulsiovoide, BM-voide). Voimakkaaseen ärtymykseen Mepilex lite-sidos, josta saat tarvittaessa erillisen ohjeen.
• Ihon rauhoittaminen kutinalta ja kuumotukselta viileällä vedellä tai
• Suolavesihauteella
  • 1 litra lämmintä vettä+ 1 tl suolaa. Kastele puhdas pyyhe/ taitos suolavedessä ja käytä hauteena n. 30 min ajan. Hauteen jälkeen kuivaa iho ja laita rasvaa iholle.
• Kutinaan voi käyttää mietoa kortisonivoidetta
• Jos rinnan alle/poimuihin tulee helposti hautumaa; käytä talkkia ja sideharsotaitosta.
• Sädehoidettava ihoalue tulee suojata pakkaselta, auringolta ja välttää saunassa kuumia löylyjä
  • suojaa hoitoaluetta kuumuudelta kostealla ja viileällä pyyhkeellä.
• Mietojen pesuaineiden käyttö
• Ilmavien, hengittävien ja väljien vaatteiden käyttö ja silikoniproteesin käytön välttäminen
• Uimisen välttäminen luonnonvesissä ja uimahallissa.
• Hieromisen ja lämpöhoitojen toteuttaminen hoitoalueen iholle.

Sädehoitojakson jälkeen sädehoidetun alueen iho tulee aina suojata UV-valolta (auringolta) pahanlaatuisten ihomuutosten ehkäisemiseksi.

Kainalon imusolmukkeiden poisto aiheuttaa käden turvotusriskin, jota sädehoito voi vielä suurentaa. Jos potilaalle on tehty vain kainalon vartijaimusolmuketutkimus, riski käden turvotukseen on pieni. Turvotusriskiä voi vähentää jumppaamalla kättä säännöllisesti ja välttämällä leikatun puolen käden yhtäjaksoista jännityksessä pitämistä (esim. raskaiden taakkojen kantamista). Jos käteen tulee haava, tulee se hoitaa heti, koska haavan infektio voi laukaista käsiturvotuksen.

Mahdollisen tukihihan hankintaan on olemassa tietyt saatavuusperusteet, josta hoitohenkilökunta kertoo tarvittaessa tarkemmin.

Rintakehälle tai kainaloon jää joskus leikkauksen jälkeen seroomaa, jota tarvittaessa punktoidaan sädehoitojakson aikana. Jos punktiotarve jatkuu sädehoitojakson jälkeen, potilas neuvotaan ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen.

Sädehoidon suunnittelussa pyritään minimoimaan keuhkon saama sädeannos. Tupakointi itsessään heikentää sädehoidon tehoa, mutta myös lisää riskiä saada keuhkosyöpä joko yksinään tai sekundaarisena syöpänä sädehoidon myötävaikutuksesta. Mikäli potilas jatkaa tupakointia, neuvotaan olemaan tupakoimatta 4 tuntia ennen ja jälkeen sädehoidon. Tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa hoidon tehon varmistamiseksi.

Sydämeen menevä sädeannos minimoidaan nykyaikaisia sädehoitotekniikoita käyttäen. Sädehoito voi osaltaan lisätä sepelvaltimotaudin ja rytmihäiriöiden riskiä ja tämän vuoksi on erittäin tärkeää huomioida sydänterveys. Mikäli potilas saa sädehoidon vasemman rinnan alueelle, suositellaan verenpaineen ja kolesterolin seurantaa jatkossa terveyskeskuksessa, tupakoinnin lopettamista sekä maltillista alkoholin käyttöä hoitojen jälkeen.

Potilas saa tiedon jatkohoidosta ja seurantapaikasta lääkärin vastaanotolla ennen sädehoitoa tai mahdollisen loppuvastaanoton yhteydessä.

Jatkohoito tai -seuranta tapahtuu potilaan oman alueen keskussairaalassa (Oulun Yliopistollinen Sairaala / Keski-Pohjanmaan Keskussairaala / Länsi-Pohjan Keskussairaala / Kainuun Keskussairaala / Lapin Keskussairaala) tai oman alueen terveyskeskuksessa. Jatkoseurantapyyntö tehdään lähetteellä edellä mainittuun yksikköön. HUOM: Jos seuranta tulee terveyskeskukseen, tulee kontrolliaika varata itse.

Seurantajärjestelyistä tehdään loppuarvioteksti ja tarvittaessa lähete. Hoitojakson jälkeen loppuarvioteksti on nähtävissä Omakanta-järjestelmässä.
Linkit: Voit tutustua aiheeseen myös Internetin kautta.
http://www.syopapotilaat.fi/