Rintasyöpäpotilaan Hoitopolku OYS

Rintasyöpä ja hedelmällisyys

Rintasyövän liitännäishoidot saattavat huonontaa hedelmällisyyttä.  Tilapäinen tai pysyvä kuukautiskierron häiriö, amennorrea riippuu hoidon pituudesta ja voimakkuudesta sekä potilaan iästä. Suurin munasarjasupressioriski liittyy rintasyövän hoidossa yleisesti käytettyihin sytostaatteihin, syklofosfamidiin ja kohtalainen riski antrasykliineihin ja taksaaneihin. CEF-solunsalpaajahoito aiheuttaa amenorrean yli 40-vuotiailla 71–96 %:lle ja alle 40-vuotiailla 10–61 %:lle.  

Kaikki solunsalpaajat ovat myös teratogeenisia, eli voivat aiheuttaa sikiön epämuodostumia. Solunsalpaajahoitojen teratogeenisuusriskin voidaan katsoa jatkuvan 6–24 kk hoidon päättymisestä riippuen hoidosta. Jos potilas suunnittelee raskautta rintasyövän hoidon jälkeen, on joskus syytä ottaa huomioon hoitojen mahdolliset vakavat pitkäaikaishaitat ja jälkitilat, kuten hoitojen aiheuttamat sydänhaitat ja riski hoitojen aiheuttamille muille syöville.   

Yhä useammin tulee tilanteita, joissa rintasyövän sairastanut nainen toivoo lasta. Missään seurantatutkimuksessa ei ole todettu raskauden huonontavan rintasyövän ennustetta. Elinajan ennuste rintasyövän sairastaneilla äideillä on kuitenkin syövän takia keskimääräistä huonompi kuin taustaväestöllä. Mitä pidempi aika rintasyövän hoidoista oli kulunut ennen synnytystä, sen parempi ennuste sekä lapsella että äidillä. Lapsen riski raskauskomplikaatioihin kuten ennenaikaisuuteen, pienipainoisuuteen ja epämuodostumiin saattaa olla kohonnut äidin rintasyövän hoidon jälkeen.  

Fertiili-ikäisten naisten kohdalla perhesuunnittelu huomioidaan ennen syövän hoitojen alkua ennen kuin hedelmällisyyteen vaikuttavia hoitoja aloitetaan (vrt. miehillä sperman pakastus ennen solunsalpaajahoitoja).  

Alle 30-vuotiaalla kuuden solunsalpaajasyklin hoito ei yleensä huononna fertiliteettiä, mutta hedelmällisyyden menettämisen riski lisääntyy iän mukana. Solunsalpaajahoito saattaa myös aiheuttaa kuukautiskierron häiriöiden lisäksi muita haitallisia oireita, kuten vaihdevuosioireita, emättimen kuivuutta sekä seksuaalisuuteen liittyviä häiriöitä. 

Näin ollen kaikille lisääntymisiässä oleville naisille (alle 50-vuotiaille) tehdään lähete lisääntymislääketieteen poliklinikalle keskustelemaan asiaan perehtyneen gynekologin kanssa hedelmällisyydestä ja ehkäisystä. Lähete tehdään mahdollisimman pian eli jo ennen kirurgista hoitoa, jotta mahdolliset liitännäishoidot eivät viivästyisi, mikäli päädytään hedelmöityshoitoihin. Lisääntymislääketieteen poliklinikalla arvioidaan, onko mahdollista suunnitella fertiliteetin säilyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten munasolujen tai alkioiden pakastusta. Hedelmällisyyden säilyttämiseen tähtävien hoitojen toteuttamiseen tarvitaan vähintään 2 viikkoa aikaa ja ne tehdään yleensä kirurgisen hoidon jälkeen ennen liitännäishoitojen aloitusta.  

GnRH-analogin käyttö (esim Procren-niminen lääke) solunsalpaajahoidon aikana saattaa suojata munasarjoja ja auttaa hedelmällisyyden säilyttämisessä. GnRH analogi aloitetaan mahdollisimman pian leikkauksen jälkeen ja mahdollisten hedelmällisyyden säilyttämiseen tähtävien hoitojen jälkeen. Hoito annetaan ihonalaisena pistoksena joka neljäs viikko niin kauan kuin solunsalpaajahoito jatkuu. GnRH:n analogihoidon tehokkuudesta ei ole kuitenkaan yksiselitteistä tutkimusnäyttöä, eikä sen käyttö saa estää muiden tehokkaampien hoitojen suunnittelua ja toteuttamista (kuten munasolujen tai alkioiden pakastus). 

Potilaalla ja hänen puolisollaan on oikeus itse päättää raskauden yrittämisestä hoitojen jälkeen. Hoitava lääkäri voi antaa tietoa potilaan rintasyövän tilastollisesta ennusteesta ja annettujen hoitojen vaikutuksista. Lääkäri tukee potilasta hänen päätöksessään.